lauantai 3. marraskuuta 2018

Viini- ja Ruokamessut 2018: pelottavia etikettejä ja nitrokahvia

Viikko sitten tuli käytyä viini- ja ruokamessuilla. Samaan aikaan oli myös kirjamessut ja yllätyin suuresti siitä, että vietin varmaan enemmän aikaa kirjojen parissa kuin viinin. Mutta jos nyt lyhyesti kuitenkin vähän fiiliksiä viinipuolelta. 😊

Kävin kahtena eri päivänä. Ensimmäinen päivä meni melkein kokonaan kirjamessuilla joten viinimessuille menin vain lopputunneiksi. Systeemi aina vähän muuttuu. Joskus on maistelulipukkeita ja joskus kortti. Tänä vuonna sai ostaa itselleen lasin ja ladata maistelukortille rahaa. Viinit olivat eri hintaisia, mutta kun ostin kortin minulle sanottiin vaan että maisteluannokset ovat sen 3 euroa, joten sekaannusta tuli heti aluksi. 

Viime vuonna muistan himoinneeni baroloa ja tanniineja, joten tänä vuonna ajattelin aloittaa sillä. Olin nähnyt ohimennen Jyrki Sukulan ja painelin hänen pisteelle, koska tiesin että siellä baroloa on. Tulin siihen tiskille parin muun asiakkaan joukkoon hyvin kiinnostuneen näköisenä, mutta minua ei noteerattu mitenkään. Odottelin siinä hetken lasi tyhjänä, kunnes alkoi tuntua siltä että ei minua edes oteta huomioon. Viereinen messutyöntekijä oli sentään luonut minuun katsekontaktin, vaikken hänen viinejään katsellutkaan. Minusta minun tehtäväni asiakkaana ei ole alkaa huitomaan että hei huomaa minut. Tottakai ymmärrän että palvellaan yhtä kerrallaan, mutta jos kyse on kuitenkin messuständistä ja pöydän ääreen tulee asiakas ihan siihen nenän viereen, niin kyllä kaikkia voi jollain pienellä eleellä noteerata, nuoresta iästä tai sukupuolesta riippumatta. Seisoin siinä ehkä viisi minuuttia kunnes meni hermo ja siirryin viereisen miehen viineihin. Sain baroloa ja jotain muuta punaista, mutta hinnat menivät ohi, koska tämä kaveri oletti että niistä oli jo puhuttu Sukulan pisteellä. Ei ollut puhuttu yhtään mitään. No sainpahan baroloa, mutta kyllä minä mieleni pahoitin. 😛 

Kävin lataamassa lisää rahaa ja ajattelin että tulee hiton tylsä ilta kierrellä yksin jos kaikki palvelu on tuollaista. Ei onneksi ollut. Iltani valkeni heti kun pääsin viinilinnan pisteelle, jolla kaksi ihanaa naista esittelivät heidän viinejään. 

Maistoin rieslingiä, joka herätti epäilyksiä muovipullon ja etiketin ansiosta. Sanottiin että älä pelästy etikettiä, mutta kyllä sitä väkisinkin vähän pelästyy. Viini oli kuitenkin yllättävän OK. Ei mikään kauhean kompleksi, mutta ihan hyvää. Kyllä tätä voisi ostaa vaikka opiskelijapippaloihin. Kunhan ei juo liian kylmänä, niin aromit pääsevät hyvin esiin. Lisäksi ständillä oli mukavaa. 😊




Illan high light oli saksalaista grauburgunderia Saksan viinit pisteellä.  Ihanan hapokasta ja jollain tavalla hunajaista. Tosi hyvää! 



Maistoin myös sushille suunniteltua kuohuviiniä. Se oli pirteää ja hyvää. Täytyy kokeilla joskus sushin kanssa. Uskon että sopii. :)



Toisena päivänä kokeilin jo ruokaa. Oli hirmuvaikea päättää mitä söisi. Päädyin sitten thaikkuun, koska minusta on tullut thaikkufani. Tosin juuri ennen ostamista aloin miettiä että ruoka ei varmaan edes voi olla kuumaa, koska missä sitä teltassa lämmitetään. Se on varmaan tehty etukäteen. No ostin kuitenkin. Ja olihan se sellaista haaleanlämmintä ja jäähtyi nopeasti. Toisaalta en tiedä mitä sille voisi tehdä, koska tottakai kaikki pitää tehdä etukäteen ja ruokia on vaikea pitää höyryävän kuumina jossain teltassa. 



Sitten löysin jotain jännittävää, nimittäin kylmäuutettua kahvia ja teetä. Eli siis nitrotettua kahvia, joka on koostumukseltaan vähän oluen tapaista mutta kylmää kahvia. Olin itseasiassa juuri päivää tai paria ennen kuullut cold brew coffeesta ja halunnut maistaa, niinpä tilaisuus oli oiva. 😊 Palvelu oli superkivaa. Tällä pisteellä viihdyin tosi hyvin. 😊 Kahvi oli aika jännä. En juo paljon kahvia, joten en tiedä oliko tämä minusta kauhean hyvää. Vaatii ehkä totuttelua, mutta oli siinä silti jotain kivaa. Sitten maistoin hibiskus inkivääriteetä, joka oli tehty samalla periaatteella. Se oli aika hapanta. Terveellistä tosin ja väri oli myös kaunis. Terveyden ylläpitämiseksi joisin kyllä useamminkin. Tämä oli ehkä messujen jännittävin kokemus. 😊


 

Maistoin myös Tom of Finland viiniä. Siinäkin mietin ensin onko tämä vaan joku brändijuttu, mutta oli hyvää. Aika hilloista, mutta silti aika vivahteikasta. Voimakas ja hyvä. 




Lopuksi löytyi vielä hauska paita. Tämä kaikille viiniystäville. 😉 Hyvä tapa myydä myös. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti