tiistai 22. toukokuuta 2018

Viinin ja Ruoan yhdistämisen kurssi: 10 ruokalajin illallinen ja hassuja unia

Osallistuin koulussa järjestettävälle viinin ja ruoan yhdistämisen kurssille, joka päättyi sellaiseen 10 ruokalajin illalliseen, jonka teimme ryhmässä. Dinneri tehtiin meille kurssilaisille itsellemme ja muutamalle kutsuvieraalle, joissa oli mm. kolumme johtoa sekä olutbloggaaja Anikó Lehtinen. 😊

Suurimmalla osalla ryhmäläisistämme ei ollut ravintolataustaa. Meillä oli aika värikäs porukka, kaikkea journalisteista fyysikoihin, mikä oli minusta ihanaa, koska työskentely on paljon rennompaa jos muutkin (enkä vain minä) ovat vähän ihmeissään ja asioita mietitään yhdessä. Mutta iso kiitos meidän kahdelle pääkokille, Henrylle ja Jannelle, joilla oli ruoka-asiat hyvin hanskassa ja kiitos myös Johannalle, joka johti projektia tosi tsemppaavasti. Mitä vain sai kysyä ja aina vastaus tuli iloisesti ja avuliaasti. ♥  Dinnerihän onnistui tosi hienosti! :) Vaikka kaikki tehtiin aika lyhyellä aikavälillä. Kurssi suhahti nopeasti ja tämä koko suunnittelu tehtiin ehkä kolmessa viikossa. Eli noin 3 opetuskerralla. Dinneri pidettiin 17.5. ja kohta kuvia siitä mitä jännää syötiin. 😊 Kuvat saa isommaksi klikkaamalla, jos jotain haluaa ihailla tarkemmin. 

Ensin kuitenkin vähän esivalmistelupäivästä. Minullahan tämä päivä alkoi niin, että näin aamulla kamalaa unta, jossa olin Grand Dinnerin järjestelyjen aikaan menossa eläinapproille. Ties mitä nekin ovat. Tarkoituksena oli ehkä pyöriä ympäri Helsinkiä ja käydä katsomassa erilaisia villieläimiä, en ihan tarkkaan muista. Tästä uusi approidea? 

Mutta kuitenkin, olin kurssikaverini kanssa liikkeellä ja tarkoituksena oli koko ajan ehtiä kouluun valmistelemaan dinneriä. Näillä kummallisilla eläinapproilla piti mennä vain pari tuntia, mutta kaverini ajoi niin hitaasti paikasta toiseen... ja kello vain kävi ja kävi. Olin tosi huolissani siitä, kuka nyt valmistaa dinnerin juurekset ja hakee lautaset kun minä en ole siellä. Lopulta kaikkeen ajamiseen ja approiluun oli mennyt niin paljon aikaa, etten enää olisi ehtinyt auttaa järjestelyissä ja minua hävetti niin paljon, että kirjoitin ryhmämme facebookchattiin että olen kipeä. Sitten tulin kotiin ja harmitti älyttömästi että olin missannut koko Grand Dinnerin. Sitten avasin silmät, hämmästelin kuinka valoisaa oli ja tajusin että Grand Dinner onkin vielä edessä. Uni oli hyvin todentuntuinen kaikista leijonista huolimatta. Oli todella outoa ensin olla illassa ja sitten avata silmät ja ajatella että missasin Grand Dinnerin ja sitten pari sekuntia myöhemmin tajuta että se olikin vain unta. Onneksi en ollut missannut, vaan sen sijaan lähdin unentokkurassa kouluun pyörimään. 

Aloin kuorimaan niitä yöllä stressaamiani juureksia. Keittiö ei edelleenkään ole minun paikkani, eikä minusta kokkia tule, mutta kasvispääruoan sain silti tehdä. Sain onneksi apua Jannelta, jolla on enemmän kokintaitoja ja kaikki meni hyvin. :) Jännä, miten pienellä viilauksella saa parempaa aikaiseksi. Olin viime viikolla tehnyt saman annoksen, mutta siitä tuli nyt parempi, koska juurekset leikattiin eri tavalla (uskokaa tai älkää), paistoaika uunissa oli lyhyempi ja tehtiin lopuksi nopea paahto (viimeksi varmaan kärvensin vähän, koska tykkään polttaa asioita) ja lisäksi pinjansimeniä paahdettaessa ne kannattaa laittaa uuniin, koska tulee tasaisempi paahto (tykkään myös polttaa asioita pannulla). Sain muuten myös ekaa kertaa käyttää töhötintä, eli sellaista polttolaitetta, ennen kuin tarjoiltiin juurekset, ja melkein poltin leivinpaperinkin, mutta juureksista tuli kivoja. #tykkäänpolttaaasioita 

Mutta hei. Kaikki ruoat onnistuivat ja minusta meillä oli hyvä tiimi!

Lautaset lainasimme FoodCamp Finlandilta. Kiitoksia heille! 😊 Lautaset sopivat värimaailmaltaan todella hienosti muuhun kattaukseemme. Halusimme tuoda Helsingin kevättä kattaukseen, koska menyyn teema oli Helsinki. Meillä oli mm. ihania omenapuunoksia koristeena. 


Ruoat ja viinit: 10 ruokalajin illallinen 


Alkuruoaksi oli ostereita chilisalsalla ja shamppanjaa. Nämä syötiin ennen kuin istuttiin pöytään, ja minä pöllö olen unohtanut kuvata. Syytän sitä, että kädet olivat täynnä, koska lasi ja osteri. Ei mahdu muuta. 🙈 Oli hyvää, mutta osteria on minusta vain pirun vaikea syödä. Osteriannos nimettiin Kauppatorin mukaan. 

Sitten pääsimmekin jo istumaan ja jatkoimme Suomenlinnan lautalle mustaherukkasilakoilla. Tämän kanssa juotiin sancerrea, koska siinä on mustaherukanlehden aromeja, jotka tukivat annoksen mustaherukkaisuutta. 


Matka jatkui Seurasaareen ja tarjoiltiin kauristartaria, retiisillä ja kuusenkerkkämajoneesilla. Oi kuusenkerkkämajoneesi, olit niin hyvä. Viininä oli Benedikt Baltes Buntsandsteinin Spätburgunderia. Saksalaista pinot noiria, joka sopi hyvin. 



Sen jälkeen päästiin Keskuspuistoon nauttimaan kermaista korvasienikeittoa. En ole ennen syönyt korvasieniä. Niissä oli vähän multaa, ainakin omassa annoksessani, mutta muuten keitto oli erittäin maukas ja söpö. Viinin ostossa oli mokattu ja vieraille tämä tarjottiin alun perin suunnitellun Wolfbergerin muscatin kanssa ja me joimme tätä samaisen tuottajan rieslingin kanssa. Täytyy sanoa että riesling happojensa kanssa sopi oikein hyvin. 



Sitten päästiin ginisorbettiin, joka nimettiin Esplanadiksi. Tämä piti syödä nopeasti, mutta se oli niin hyvää että meni suupalassa. 



Tämän jälkeen pidettiin pieni tauko ja päästiin piikuhiljaa pääruokiin. Vanhankaupunginkoski: siika hollandaise ja parsaa. Viininä Gisselbrechtin rieslingiä, joka on muuten jännä viini. Todella mitäänsanomaton ja tylsä, enkä joisi sitä muuten vaan, mutta se sopii yllättävän monien ruokien kanssa ja antaa niille tekstuuria. 



Sitten päästiin Kallioon syömään kateenkorvaa, hernepyrettä, sipulia ja madeirakastiketta. Kateenkorva oli myös uusi jännä tuttavuus. Viininä oli Côtes de Beaunelaista chardonnayta. Chardonnay ei vieläkään ole minun viinini... 



Sitten päästiin Siirtolapuutarhaan ja oli juuresten aika. Eli uunijuureksia, vuohenjuustomoussea, paahdettuja pinjansiemeniä ja lehtikaalisipsejä. Lehtikaalista täytyy kertoa sen verran, että pääsin ekaa kertaa friteeraamaan ja sehän roiskuu hirveästi, koska lehtikaalissa on vettä niin paljon, niin minähän säpsähtelin siellä keittiössä joka kerta kun vähän sihisi. Hirveän jännittävää! Varovaisesti, mutta varmasti. 
Annoksen kanssa tarjottiin Rodenbachin hapanolutta. Saimme idean Anikon olutluennolla ja ihastuimme kaikki siihen. Minäkin rupean pikku hiljaa juomaan oluita. Hapanoluet ovat kivoja ja porteriinkin tykästyin ja nykyään kun minulle tyrkätään aina välillä Auraa käteen niin sekin menee jo alas. Edistystä on tapahtunut. 



Näiden jälkeen oli vuorossa jälkiruokajuustot. Olimme valinneet Juustoportin brändi-pähkinän ja vuohenjuusto GR Grandin. Brändi-pähkinä oli tosi hyvä. Viininä meillä oli Pfaffin pinot gris'tä. Tämä ei ollut minusta paras yhdistelmä. Voi johtua siitä, että olen joskus käyttänyt kyseistä viiniä mm. juhannusviininä. 



Viimeisen jälkiruoan myötä päästiin heaveniin, koska katsokaa nyt tuota annosta. 😍 Ihana. Talvipuutarha: raparperisorbettia, paahdettua valkosuklaata, mansikoita ja haudutettua raparperia. Tämän kanssa tarjottiin moscato d'astia, joka sopi erinomaisesti. 



Dinnerin jälkeen tuli melkein herkistyttyä, koska tiimi oli kiva ja olimme onnistuneet. 😊 Loppusiivous sujuikin jossain humussa... Minua on kuulemma kyyti odottanut vihaisena parkkipaikalla, koska ajantajuni on ollut hatara ja kotona olen pyörinyt ympäriämpäri ja mennyt nukkumaan ja jättänyt toisen yksin somettamaan. 😆 Eli vieraanvaraisuus ei nähtävästi riittänyt enää kotiin asti. Mutta ei se mitään, koska ainakaan en missannut Grand Dinneriä. Ensi vuoden kurssilaisille ehdottaisin teemaksi eläinappro-grand dinneriä. 

Tällaista meillä koulussa. 😊 #p2bhaaga #haagahelia #haagarestonomikampus 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti