perjantai 22. syyskuuta 2017

Mikä Viini! -festarit 2017

Fresitan Red punch
Isot pahoittelut siitä, etten ole kirjoittanut aikoihin. Koulu on lähtenyt kivasti käyntiin. Paljon on ollut uutta ja pääsin jo ihan oikeaan keittiöön töhöilemään. :D Mutta se nyt toistaiseksi siitä. Tässä oli pari päivä taas Vanhalla Mikä viini! -festarit. Minä kävin täällä eilen piristämässä päivääni. Ja kyllähän se piristyi. :) Pirsityi niin paljon, etten edes muista miksi olin aiemmin ankealla päällä. (Koska olen edelleen ollut tänään aika kivalla päällä) 

Paikallahan oli paljon erilaisia viinejä ja muita juomia. Olisi ehkä tarvinnut molemmat päivät kaiken maistamiseen. 

Itse keskityin tällä kertaa aika lailla drinkkeihin ja kupliviin. Minulla on nyt joku drinkkibuumi menossa, koska ostin vähän aikaa sitten oman boston shakerin. :) Joskus kehittelen vielä oman todella jännän drinkin. Festareillakin oli oikein kivoja drinkkejä tarjolla. Minusta erityisen hyviä olivat Fresitapisteen red punch, jossa oli fresitaa ja inkiväärijuomaa sekä Larsenin pisteellä oleva Sprinkle & Gale, jossa oli passionhedelmää ja kuplivaa. Kokeilin myös shamppanjadrinkkiä, jossa oli shamppanjaa ja konjakkia sokeripalan kanssa, mutta minua se ei vakuuttanut. Mieluummin joisin kumpaakin erikseen. Mutta passiondrinkki, nam! :) 
Ihana passiondrinkki

Tutustuin myös pariin tosi hyvään Chileläiseen valkoviiniin. Leydan reserva chardonnay oli uusi tuttavuus ja yllättävän hyvää. Minä kun en ole vielä oikein ikinä kunnolla tykästynyt chardonnayhin. Mutta tämä oli sellainen ihanan hapokas. Ehkä jopa vähän sauvignon blancmainen. Lisäksi maku oli tasapainoinen. Oli paljon hedelmää, mutta silti myös ryhtiä. Voisin hyvin ostaa tätä. Vertailun vuoksi maistoin myös Leydan sauvignon blancia, jossa oli enemmän herukanlehtimäisiä aromeja. Vähän tiukempi viini ja oikein hyvä sekin, mutta chardonnay oli minusta kivempi. 

Lähdinpä sitten ystäväni kanssa tutkimaan shamppanjapistettä. Louis Roedereriin ihastuin totaalisesti. Heidän tyylinsä sopi minulle myös paremmin kuin Bollingerin. Bollingerin shamppanjat olivat aika täyteläisiä ja rotevia. Vaativat ehkä jotain syötävää lisäksi, sillä suussa räjähti makupommi kun niitä maistoi. Maku oli Grande Annéeissa todella pitkä ja näitä nauttiikin ajan kanssa. Hitaasti siemaillen jossain mukavassa paikassa nautiskellen - näin suosittelisin. 

Suomi100 shamppanjat olivat myös oikein hyviä, mutta valitettavasti eivät yhtä mieleenjääviä kuin Bollinger tai Roederer. Jäivät ainakin minulla näiden kahden varjoon. Roedererin shamppanjat olivat enemmän hienostuineita ja mineraalisia. Tarjolla oli myös Cristalia, joka oli paikan kalleinta. Sitäkin pääsin maistamaan ja se oli todella voimakasta ja persoonallista. Erinomasta kyllä, mutta minulle koko shamppanjapöydän paras ja ihanin tuote oli Roedererin rosé. Aivan ihana, pirteä, pitkän maun omaava, ihan mahtava shamppanja. Sanoinko jo ihana? 

Taas kerran loistava tapahtuma ja ihania ihmisiä. :) Kiitos ja kumarrus kaikille järjestäjille ja työntekijöille. Pisteillä oli iloinen ja palveluhenkinen fiilis, laseja tuotiin aina uusia ja hauskaa oli. :) Ensi vuonna taas. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti