perjantai 18. marraskuuta 2016

Beajoulais Nouveau päivän ahdistuksia ja mietintöjä

Eilen oli Beajoulais Nouveau päivä. Tuli ihan puskista, koska en tiennyt sellaisesta päivästä. Eipä ole viiniäkään, koska olen landella käymässä. Eikä täällä ole viiniä pariin päivään edes nähty. 

Minä juhlin BN päivää käymällä hyvin välinpitämättömän oloisen lääkärin luona, kahvilla kolmen hauskan eläkeläisen kanssa ja katsomalla areenasta Inhimillisen Tekijän jakson alkoholismista. Eikö ole ironista? Oli muuten hirmuhyvä jakso. Kolme naista kertoivat tarinansa siitä kuinka juominen lähti lapasesta. Tulin miettineeksi että minähän olen juuri sellainen nainen, jolle voisi käydä noin. Palan usein loppuun ja tarvitsen jatkuvasti irtiottoja arjesta. Kutsun näitä niin sanotuiksi minilomiksi kiireen keskellä ja ne ovat tärkeitä, koska niiden avulla pysyy kasassa. 

Elämässä täytyy pitää huolta siitä, että on hauskaa. Esimerkki: sain ranskan sanakokeesta hylätyn, koska menin mieluummin viemään ystävälleni pizzaa. Oli hirmukiva ilta ja sanakokeen voi uusia, joten en aio potea huonoa omaatuntoa. 
Ohjelmasta jäi myös mieleen kuinka tärkeätä tunteiden käsitteleminen on. Ja kai vaan täytyy tiedostaa että alkoholin kanssa on aina tietynlainen riski olemassa. Asioita täytyy jakaa. Niin että miksen nyt sitten jakaisi ahdistustani tässä. :)

Tällä hetkellä suurin ahdistukseni liittyy opiskeluihin. Opiskelukuvioni ovat niin sekavat, etten tiedä mitä tekisin. Opiskelen tradenomiksi, mikä on tietysti hyvin järkevää. Ala on työllistävä ja paperit yleishyvät. 

Koko viime vuosi meni omaa koulutusohjelmaa kritisoiden. Onneksi muista ohjelmista saa myös valita kursseja. Löysin journalismin ja viinikurssin. Ihastuin molempiin ja stressasin suuresti sitä, siirtyisinkö medianomiksi vai restonomiksi. Juoksin kaikenlaiset opot läpi ja yritin lopulta siirtyä journalismiin. Sivuaineena olisin sitten vetänyt kaikki viinikurssit sun muut. Siirto osoittautuikin sitten vaikeammaksi kuin odotin. Vastaus hakemukseen oli jotakuinkin tyyliin: "kiitos hakemuksestasi, katsotaan syksyllä uudestaan". Tai sellainen olo siitä minulle tuli. Ärsyynnyin pahemman kerran ja kutsuin itse itseni haastatteluun, jossa sitten sovittiin koulutusohjelmajohtajan kanssa että käyn syksyllä pari kurssia ja sitten katsotaan. Nyt minä sitten käyn. Verkkokirjoittamisen kurssi on ihana! Mutta en tiedä katsooko kukaan mitään. 

Ainakin olen todennut että sydämeni on journalismissa. Sitä on kiva opiskella, mutta koko ajan pelottaa etten olisikaan tarpeeksi hyvä. Lisäksi olen niin tottunut olemaan omassa koulutusohjelmassa, että sekin alkaa jo tuntua ookoolta. Jotkin kurssit ovat ihan kivoja, mutta ajatus toimistotöistä ahdistaa. Entä sitten restonomipuoli? Loput viinikurssit haluan ehdottomasti käydä, mutta siinäkin voi tulla kapuloita rattaisiin kun en ole heidän oma opiskelijansa. 

Eli mitä tässä nyt pitäisi tehdä kun revin itseäni kolmeen eri suuntaan? Sydän journalismissa, järki tradenomissa ja intohimo viineissä. Mietin tuplatutkintoa, mutta sitten alkoi ahdistaa ajatus siitä, että pitäisi mennä työharjoitteluun johonkin toimistoon kesken kaiken. Enkä ole varma voinko repiä itseni kolmeksi osaksi vai tuleeko siitä liian iso pala purtavaksi.  Ahdistaaa. Valintoja on niin monta ja pitäisi tehdä se itselle kaikkein paras valinta. 

Mutta palatakseni beajoulais'hin, jos joku haluaa BN viinisuosituksen, niin kopsaan röyhkeästi arvoisan herra Mykkäsen suosituksen hesarista. Viinisuositus 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti